tiistai 27. tammikuuta 2015

Love is the glue that holds together everything in the world

Viime viikonloppuna tapasimme Hilaryn. Kaisa ja Hilary tulivat taas tänne Viikkiin. Hilary ja Xema tulivat heti toimeen ja eivät olisi malttaneet kävellä pelloille asti. Pelloilla meno oli vauhdikasta ja lumista. Hilary on yksi niistä koirista, joka on nopeampi kuin Xema. Ainakin Xema saa hyvää juoksutreeniä. (;
TÄÄLTÄ löytyy lisää kuvia. (:


          Sunnuntaina Xema pääsi ensimmäiseen näyttelyynsä(match show) Purinalle. Meidän onneksemme Purina on tuttu paikka, mutta paikalla oli varmasti yli 100 koiraa. Xema ei ole ennen ollut paikassa, jossa on noin paljon koiria samaan aikaan. Onneksi Xeman ei tarvinnut rähistä koirille mitään, paitsi jos koirat alkoivat rähistä Xemalle, silloin Xema sanoi takaisin. Kahdelle isolle koiralle Xema kyllä alkoi haukkumaan. Muuten meni hyvin ja Xema oli kiinnostunut menemään joka suuntaan.
          Tulimme juuri oikeaan aikaan Purinalle ja ehdimme ilmottautua ennen kuin jonosta tuli hirveän pitkä. Ehdimme myös harjoitella näyttelykehässä kävelyä, seisomista ja pöydällä oloa. Meillä oli numero 307 ja olimme 7 koira. Meidän pari numero 6 antoi koiransa seistä nenä minuun ja Xemaan päin. Ärsyttävää! Xema oli kuitenkin loistava! Tässä video match showsta:

          Huomasin, että vaikka näyttely ei ole niin vauhdikasta niin oli se kuitenkin kivaa. Ensiksi minua jännitti, mutta Xema ei ainakaan reagoinut jännitykseeni. Eli jos Xemasta ei sittenkään tulisikaan agikoiraa niin ei se haittaa! Xeman kanssa on kiva tehdä mitä vain, koska se on aina täysillä mukana. Xema tykkää työskennellä yhdessä minun kanssa. ♥
Comming together  is a beginning,
Keeping together is  progress,
  Working together is success.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

We all grow into the beautiful person that we're supposed to be ~ some earlier, some later

Viime viikonloppuna Xema pääsi tapaamaan Brandoa(veljeä). Tunsivat kyllä heti toisensa ja hihnassa käveleminen oli vähän haasteellista. Olimme tällä kertaa Kulosaaressa ja Liia otti muutamia kuvia sisaruksista. ©Liia Bennett
 
           Paluumatkalla metroasemalla tuli lapsi vastaan, joka halusi silittää. Xema alkoi haukkumaan, mutta saimme namin kanssa Xeman tervehtimään poikaa. Tästä alkoi Xeman ja minun projekti tutustua lapsiin. Onneksi kuulun agilityseuraan I-HAH:iin, josta saimme nopeasti apua. Olemme käyneet tapaamassa jo neljää lasta(+ yksi lenkillä). Ensimmäinen oli pelottavin, koska KAIKKI oli uutta... uusi ympäristö... pimeää... mörköjä... aura-auto... vieraita ihmisiä. Onneksi Xema pystyi lopulta rauhoittumaan ja tapaaminen meni loppujen lopuksi ihan hyvin. Kotimatka onkin ihan toinen asia... Sillan alla on bussipysäkki, missä oli paljon ihmisiä, jotka eivät osanneet väistää. Minun täytyi siis pujotella ihmismassan välistä ja Xema alkoi jo haukkumaan ennen kuin olimme ihmisten välissä. Minulle tuli melkein toivoton olo. En minä tuollaista koiraa halua!
          Onneksi seuraavana päivänä ei ollut mitään vastaavaa haukkumista ohikulkeville. Seuraavat tapaamiset menivät todella hyvin, vaikka oli uusi paikka, pimeää ja vieraita ihmisiä. Tosin siellä ei ollut metsää(ei ollut yhtä paljon mörköjä) joka puolella. Onneksi tapaamiset kuitenkin sujuivat hyvin, jotta en uskoisi Xeman olevan mahdoton. :D
Kuvia tältä päivältä, kun olimme tapaamassa Minttua, Katia ja Pena-koiraa.
Minttu hyppii loskassa ja koirat ihmettelevät :D
          Tänään Xema ja sisarukset täyttävät 8 kuukautta. Xeman kasvun näette TÄÄLTÄ. Xema painaa 8,2kg ja on 35cm korkea. Hyvällä tuurilla Xema ei kasva enää korkeutta ja saadaan siitä mini. Huonolla tuurilla Xemasta tulee pieni medi, mutta muutaman vuoden päästä uudelleenmittauksen kautta voimme saada Xeman mineihin siitä huolimatta. Tässä päivän poseeraukset.
Arvatkaa oliko pallo ensiksi vaarallinen? -Kyllä :D
Flame 8kk, Xeman kaunis sisko ♥ ©Daniel Buchmeier/Regula Bersinger
Tässä vielä treenit 15.1.


perjantai 2. tammikuuta 2015

Every moment is a moment of decision, and every moment turns us inexorably in the direction of the rest of our lives

Vuosi vaihtui! Viime vuonna teimme parhaan päätöksen, kun päätimme ottaa Rian pennuista yhden meille. Odotus seuraavasta perheenjäsenestä oli ollut jo 2 vuotta. Xema on kaikkea mitä olen toivonut. Oikeastaan Xema on enemmän! <3 Jostain niin pienestä lyllertäjästä on tulossa kunnon koira, joka oppii niin käsittämättömän nopeasti. Lisäksi siinä on niin paljon energiaa ja intoa. En voisi pyytää enempää. Parasta on se kun Xemaa väsyttä ja haluaa nukkua. Usein se tulee ilmoittamaan, että "hei mä oon tässä ja mä haluisin syliin nukkumaan."(tunkee syliin väkisinkin) Saman Xema tekee lelun kanssa. Se tuo lelun ja alkaa kuopsuttamaan tassulla jalkaa(käskyttää).
         Xemalla on kovasti intoa ja se tietää aina milloin se pääsee tekemään jotain. Innon lisäksi Xemalla on kuitenkin tarpeeksi malttia paikalla oloon. Treenatessa Xema saattaa mennä vähän kierroksille, mutta hetken rauhottumisen jälkeen voidaan taas keskittyä. Odotan innolla millainen agikoira Xemasta tulee, vaikka tiedän että minulla tulee menemään maltti, ainakin joskus. Minulla on ollut Inca ja meillä ei mennyt melkein ikinä mikään väärin. Inca osasi, Xema ei vielä osaa ja tiedän sen. Uskon ja toivon kuitenkin, että löydämme yhteisen sävelen ja olemme yhdessä hurjapäitä. :D
          Xema, Inca ja Mizy pääsivät äidin ja pappan kanssa saareen uudeksi vuodeksi. Koirien ei tarvitse kuunnella ilotulituksia. Saaressa niillä on ainakin tosi kivaa, kun saa olla vapaana ja juosta. Xema rakastaa vapaana juoksemista. (: